Politics

Elon Musk ja sananvapauden erikoisoperaatio


Oskari Onninen

Jos vallanhimoiset teknologiamiljardöörit olisivat valtionjohtajia, emme suhtautuisi heihin yhtä naiivilla innostuksella, kirjoittaa Oskari Onninen.

Elon Musk osti maanantaina Twitterin.Elon Musk osti maanantaina Twitterin.

Elon Musk osti maanantaina Twitterin. EPA/AOP

Mitä kannattaa tehdä, jos tykkää sekoilla internetissä ja sattuu lisäksi olemaan maailman rikkain ihminen?

No ostaa web – tai ainakin suosikkipalanen sitä.

Ja niin sähköautoyhtiö Teslan oikukas suuromistaja ja maailman rikkain ihminen Elon Musk tekikin.

Samaan aikaan, kun Suomi poti moninaisia psykooseja Erkki Tuomiojan sotapsykoosipuheista ja niiden ”ableistisuudesta”, Musk veti kummallista näytöstä. Se jäi meillä melko vähäiselle huomiolle siihen nähden, miten kauaskantoiset vaikutukset näytöksellä todennäköisesti on.

Muutaman viikon jatkunut present päättyi maanantaina siihen, että Twitterin hallitus hyväksyi Muskin 44 miljardin dollarin ostotarjouksen. Kokonaishinta vastaa noin kahta kolmannesta Suomen valtion budjetista. Yksittäisen osakkeen hinta, 54,20 dollaria, oli kannabisvitsi, koska 420, .

Muskin hankinta – olettaen että viranomaiset hyväksyvät sen – oli yhdenlainen sananvapauden erikoisoperaatio. Hän haluaa ostaa palvelun vetääkseen sen pois pörssistä ja tehdäkseen siitä ”kokonaisvaltaisen sananvapauden areenan”.

Hän ei pidä hankintaansa bisneksenä saati välitä taloudesta lainkaan.

Talouslehti Bloombergin pörssikolumnisti Matt Levinen mukaan Twitterin ylläpito maksanee Muskille noin miljardi dollaria vuodessa.

– Jos olisin maailman rikkain ihminen, todellakin maksaisin miljardin vuodessa siitä, että kaikkien on pakko olla minulle kivoja, Levine kirjoittaa.

Muskin käytöksessä ei ole mitään kummallista. Hän toimii täsmälleen kuin muutkin, jotka huutavat internetissä sananvapauden asiaa. Sananvapauden advokaatit tunnistaa kerta toisensa jälkeen siitä, että heidän pikkumaiset egonsa kestävät kaikkein vähiten härnäämistä ja häiriötekijöitä. Sen sijaan blokkisormi sanoo klik ja klik.

Musk on yrittänyt ostaa hiljaiseksi Twitter-tilin, joka raportoi hänen yksityiskoneensa lentämisistä. Teslalta hän väitetysti potkinut pihalle erimielisiä työntekijöitä ja tuotantotavoitteiden kyseenalaistajia. Perinteiseen mediaan hän on silmin nähden tympääntynyt.

Sananvapauden puolestapuhujaa hän on esittänyt jouduttuaan käräjöimään haukuttuaan brittimiestä Twitterissä pedofiiliksi ja vihjailtuaan Teslan ostamisella ulos pörssistä (taas hintaan 420 dollaria per osake).

Ylevistä puheista huolimatta on järjetöntä ajatella Muskin Twitter-oston olevan muuta kuin täysin itsekäs hanke.

Muskin pääbisnekset, Teslan sähköautot ja avaruusmatkahanke SpaceX, ovat olleet fyysisten asioiden bisnestä, nyt hän laajentaa näkymättömien asioiden maailmaan, kirjoittaa The Atlanticin teknologiatoimittaja Marina Koren.

Puheet avaruuden valloittamisestakin asettuvat uuteen valoon, sillä hinta, jonka Musk maksoi Twitteristä, on lähes kaksinkertainen Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasan vuosibudjettiin nähden.

Twitter on Muskille hauska leikkikalu, ja hän haluaa leikkiä rauhassa. Silloin kelpaa väittää olevansa sananvapauden ja demokratian asialla.

Twitter on pienehkö ja kehnoksi bisnekseksi jäänyt sosiaalinen media, mutta Musk saa ostollaan yksinvallan valtavaan osaan verkossa kulutettua informaatiota. Vielä emme useless tiedä, miten se alkaa näkyä.

Kiukuttelusta ja pikkumaisuudestaan tunnettu valtio, vaikka Kiina tai Venäjä, pyrkisivät kansallistamaan Twitterin, kauhistelu ei lakkaisi. Jos jokin kilpaileva pörssiyhtiö haluaisi ostaa palvelun, viranomaiset todennäköisesti estäisivät kaupan.

Mutta jostakin syystä rikasta yksityishenkilöä pidetään poikkeuksena, Matt Levine huomauttaa.

Muskia ja muita datadiktatuureja rakentavia teknologiatähtiä ympäröi yhä naiivi innostus. Ikään kuin vuosisatainen historia ei olisi opettanut, millaisia suuria lupaavat, palvotut ja vallanhimoiset miehet ovat olleet. Nyt he useless toimivat internetissä, mikä on riittävä syy sivuuttaa tämä kaikki.

Teknologiayhtiö Woltin perustaja Juhani Mykkänen olikin vastikään sitä mieltä, että Musk on uusi Jeesus.

Parempi vertauksen keksii The Atlanticin kolumnisti Ian Bogost, joka selittää Muskin käytöstä Harry G. Frankfurtin Paskapuheesta-pamfletin avulla. Teoksen väite on, miten valehtelu ja paskapuhe ovat kaksi eri asiaa. Valehtelu on totuuden tahallista vääristelyä, paskapuhe on sitä, ettei edes välitä totuudesta.

Musk sen sijaan luo uuden paskapuheen muodon. Siinä missä paskapuhe saattoi ennen olla joko totta tai ei, Muskilla on aina mahdollisuus muuttaa paskapuheensa todeksi – ostaa vaikka joku Twitter!

Bogostin mielestä Musk on kiusantekijämiljardööri – englanninkielinen uudissana on bullionaire – jolla on valtaa ja rahaa toteuttaa harhaisimmatkin suunnitelmansa. Toinen samanlainen on Vladimir Putin.



Source hyperlink

Leave a Reply

Your email address will not be published.