Politics

Pääkirjoitus 28.4.2022: Saimaan kanava voi mennä kiinni ja se on iso haitta | Pääkirjoitus & mielipide


Keskiviikkona Izvestija-lehti kertoi uutisessaan, että Venäjän duumassa pohditaan parhaillaan Saimaan kanavan vuokrasopimuksen purkamista siinä tapauksessa, että Suomi liittyy puolustusliitto Naton jäseneksi.

Toisin sanoan, kun Suomen Nato-jäsenyyden todennäköisyys lisääntyy päivä päivältä, samalla kasvaa mahdollisuus, että Saimaan vesistön yhteys maailman merille katkeaa pitemmäksi aikaa. Jos niin todella käy, muutos on suuri itäsuomalaiselle elinkeinoelämälle. Kuljetukset siirtyvät järvireitiltä raiteille ja maanteille.

Saimaalle on viime vuosina tuotu lähinnä puuta, mutta vientiin on lähtenyt lannoitteita, paperia, sellua ja terästä. Yaran Siilinjärven tehtaiden satama on pohjoisin paikka, mihin Saimaan kanavan kautta kulkeva säännöllinen rahtiliikenne yltää. Lannoitteiden lisäksi Yaralta on rahdattu laivoilla biotiittia ja kipsiä.

Jos niin todella käy, muutos on suuri itäsuomalaiselle elinkeinoelämälle.

Laivakuljetukset Saimaan kanavassa ovat juuri nyt pysähdyksissä Ukrainan sodan vuoksi. Normaalisti kanavan kautta kulkevaa rahtia on siksi kuljetettu junilla ja rekoilla merisatamiin. Esimerkiksi Yara vie tuotteitaan junalla Kokkolan satamaan, siis samaan tapaan kuin silloin, kun Saimaan kanava on ollut talvisin kiinni.

Liikennöinti Saimaan kanavassa olisi mahdollista, sillä EU:n pakotetoimet eivät kohdistu kanavaliikenteeseen eikä Venäjäkään ole sitä rajoittanut. Liikenne onkin pysähtynyt muun muassa siksi, että varustamoilla on ollut vaikeuksia saada vakuutettua rahtinsa.

Voimassaoleva Suomen ja Venäjän välinen vuokrasopimus Saimaan kanavasta yltää vuoteen 2062. Vajaan 43 kilometrin mittaisen kanavan historia alkoi 1856, jolloin kanava avattiiin esimmäisen kerran. Kanavasta on Suomen puolella 23,3 kilometriä ja Venäjän puolelta vuokralla 19,6 kilometriä. Viime vuonna kanavan kautta kulki rahtia yli 1,2 miljoonaa tonnia.

Tiistai-iltana Itä-Suomen maakuntien liitot julkaisivat yhteislausuman, jonka mukaan valtion väyläverkon investointohjelma on vanhentunut sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Vuoteen 2030 ulottuva investointiohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella.

Maakuntien liitot esittävät, että liikenne- ja viestintäministeriö ja liikennevirastot laativat kattavan selvityksen toimintaympäristömuutoksesta yhdessä alueiden kanssa. Ehdotus on hyvä. Parhaassa tapauksessa tilannekuvaa yksissätuumin rakentaessa viranomaisten käsitys Itä-Suomen väyläinvestointitarpeista kirkastuu.



Source hyperlink

Leave a Reply

Your email address will not be published.