Politics

Venäläisestä öljystä tuli vaikea rasti EU:lle – Pakotejahkailuun kyllästynyt Italia otti ohjat moraalisena johtajana



Katja Incoronato, Udine: Italia alkoi toimia

Italian ­pääministeri ­Mario Draghi on ottanut Venäjä-pakotteissa haltuunsa EU:n moraalisen johtajuuden. Vaikka Italia on Saksan ohella suurista euromaista riippuvaisin venäläisestä kaasusta, Draghin hallitus on helmikuun lopusta lähtien ajanut kovia Venäjän vastaisia pakotteita myös ­energian osalta.

Italia ei ole juuri lainkaan riippuvainen venäläisestä öljystä, sillä vuonna 2021 useless 10 prosenttia Italian käyttämästä raakaöljystä tuli Venäjältä. Suurimmat öljyostonsa Draghin hallitus tekee Azerbaidžanista ja Libyasta.

Mario Draghi ajaa voimakkaasti koko EU:n laajuista energian hintakattoa, joka koskisi sekä raakaöljyä että maakaasua, ja hän on valmis myös täydelliseen tuontikieltoon.

Italian hallitus pohtii parhaillaan Sisiliassa sijaitsevan venäläisen Lukoilin öljynjalostamon haltuunottoa. Lukoil ei toistaiseksi ole länsimaiden pakotelistoilla, mutta italialaiset katsovat, että se on syytä silti ottaa valtion kontrolliin.

Italian pääministeri on näin täysin toisilla linjoilla kuin Saksan liittokansleri Olaf Scholz, joka tähän asti on ollut jyrkästi kaikkia energiapakotteita vastaan.

Kun Scholz kertoo pelkäävänsä taantumaa, Draghi vastaa, että kaikkein pahin vaihtoehto sekä taloudellisesti että inhimillisesti olisi sodan pitkittyminen.

”Euroopan unionin markkinavoima Moskovassa on ase, jota voidaan ja jota pitäisi käyttää”, Italian pääministeri sanoo.

Myös maiden keskuspankit ovat energiapakotteiden talousvaikutuksista täysin eri mieltä. Kun Saksan Bundesbank varoittaa niiden johtavan syvään taloustaantumaan koko Euroopassa, Italian Banca d’Italia katsoo, että kovienkin toimien talousvaikutukset voidaan kyllä kestää.

EU:n pakotejahkailuun kyllästynyt Italia aloitti huhtikuussa irtautumisen kaikesta venäläisestä fossiilienergiasta, erityisesti kaasusta. Italia on tehnyt sopimuksia uusista maakaasuostoista muun muassa Algerian, Kongon ja Angolan kanssa. Venäläisen raakaöljyn pieni osuus on jo lähes kokonaan katettu lisäostoilla muista maista.

EU:ssa Italiaa on syytetty sooloilusta, mutta Draghi katsoo, ettei venäläisestä energiasta irtautumisen kanssa voi enää odottaa.

Hän on myös julkisesti ihmetellyt, miten on mahdollista, että energiaostot Venäjältä ovat koko Euroopassa kasvaneet jopa Krimin valtauksen jälkeen.

Janne Soisalon-Soininen, New York: USA:n öljyä ei riitä EU-maille

Kun Venäjän hyökkäyksestä oli kulunut 12 päivää, presidentti Joe Biden ilmoitti Yhdysvaltojen kieltävän kaiken venäläisen energian tuonnin. Päätöstä nopeutti olennaisesti se, että kongressi oli asiassa aloitteellinen ja yksimielinen.

”Me emme enää tue Putinin sotaa”, Biden sanoi viitaten Venäjän mittaviin öljy- ja maakaasutuloihin.

Kielto koskee raakaöljyä, jalostettuja öljytuotteita, maakaasua ja hiiltä. Yhdysvaltoihin tuodusta raakaöljystä useless noin kolme prosenttia oli viime vuonna venäläistä ja jalostetuista öljytuotteista noin kahdeksan prosenttia tuotiin Venäjältä.

Korvaavaa tuotantoa kuitenkin tarvitaan ja sitä on saatu ajettua ylös varsin hitaasti. Öljyntuotanto on tällä hetkellä useless noin kaksi prosenttia korkeammalla kuin joulukuussa, 11,8 miljoonassa barrelissa päivässä. Pandemiaa ennen öljyä tuotettiin Yhdysvalloissa päivittäin yli 13 miljoonaa barrelia. Tuotantoa on saatu lisättyä jonkun verran, mutta ei Valkoisen talon toivomalla vauhdilla.

Maakaasun tuotanto on sen sijaan harpannut menneen vuosikymmenen aikana yli 50 prosenttia ja nostanut Yhdysvallat maailman suurimmaksi tuottajaksi. Se mahdollistaa yhä ­laajemman ja tällä hetkellä elintärkeän viennin EU-maihin.

Yleinen trendi tuotannossa kohti uusiutuvia energiamuotoja kuitenkin heikentää öljyjättien haluja investoida mittavaan lisätuotantoon. Se tarkoittaa sitä, että Yhdysvalloista on luvassa useless rajallisesti apua venäläisestä energiasta irti pyristelevälle Euroopalle.

Auli Valpola, Lontoo: Venäläisöljystä eroon pian

Britannian hallitus teki maaliskuussa päätöksen, että venäläisen öljyn tuonti lopetetaan tämän vuoden aikana. Hallituksen ja teollisuuden yhteinen työryhmä valmistelee siirtymää.

Maa ei ole yhtä riippuvainen venäläisestä öljystä kuin monet muut Euroopan maat, sillä useless noin kahdeksan prosenttia kokonaistarpeesta on tullut Venäjältä. Raakaöljyn ohella tärkeä tuontituote on ollut diesel, jonka tarpeesta 18 prosenttia on ollut venäläistuonnin varassa.

Britannialla on omat öljy- ja maakaasukentät Pohjanmerellä, ja maa on merkittävä raakaöljyn ja öljytuotteiden tuottaja. Tosin vuonna 2020 tuotanto laski huomattavasti koronapandemian vähennettyä kysyntää.

Tuonnissa Norja on ollut perinteisesti suurin raakaöljyn lähde, mutta sen osuus on pienentynyt. Vielä vuonna 2016 Norjasta tuli lähes kaksi kolmasosaa tuodusta raakaöljystä, mutta vuonna 2020 osuus oli pudonnut reiluun kolmannekseen.

Yhdysvalloista tuotiin lähes yhtä paljon öljyä kuin Norjasta. Myös öljyntuottajamaiden järjestön Opecin jäsenet Lähi-idässä ja Afrikassa myyvät raakaöljyä.

Öljytuotteiden tuonnissa merkittäviä lähteitä ovat Saudi-Arabia ja Hollanti, jossa käydään kauppaa muuallakin jalostetuilla tuotteilla.

Hallituksen tässä kuussa julkistamassa energiastrategiassa luvataan antaa uusia lupia Pohjanmeren öljy- ja kaasukenttien tutkimukseen. Linjaa on arvosteltu siitä, että se on vastoin hiilineutraalisuustavoitteita.

Martti Kiuru, Pietari: Hinta-ale Urals-laadussa

Venäjällä katsotaan – ainakin virallisesti –, että Eurooppa ampuu omaan jalkaansa, jos se rajoittaa öljyntuontia Venäjältä esimerkiksi hintakatolla tai tuontitulleilla. Venäläisnäkemyksen mukaan raakaöljyn maailmanmarkkinahinta nousee lineaarisesti suhteessa tuontirajoituksiin. Jos lännen täydellinen ostoboikotti toteutuu, nousee öljytynnyrin hinta venäläisarvioiden mukaan nykyisestä 105 dollarista 150–180 dollariin ja aiheuttaa vakavia ongelmia Euroopan maiden taloudelle.

Venäjän valtionbudjetin tasapaino saavutetaan nykyisillä öljynvientimäärillä, jos tynnyrihinta on noin 45 dollaria. Näin ainakin oli ennen Ukrainan sodan käynnistymistä ja lännen julistamia taloussanktioita.

Huomattavaa kuitenkin on, että venäläisen Urals-öljylaadun hinta on pudonnut jyrkästi. Vielä vuodenvaihteessa Uralsin tynnyrihinta oli useless muutaman dollarin alhaisempi kuin Pohjanmeren Brent-laadun. Tällä hetkellä Uralsin hinta on kuitenkin noin 30 prosenttia alhaisempi.

Todennäköisesti Venäjä pyrkii viemään yhä enemmän öljyä Kiinaan ja Intiaan – varsinkin jos Eurooppa lopettaa öljynoston. Viitehintana voisi tällöin toimia Uralsin pudonnut hinta tai vieläkin suurempi hinta-ale.

Öljynviennin nopea kasvattaminen Aasian suuntaan lienee kuitenkin vakava logistinen ongelma merikuljetusten vaikeutumisen takia.

Massiivisten öljymäärien kuljettaminen rautateitse tai maanteitse on vaikeaa, ellei mahdotonta.

Saara Koho, Bryssel: EU valmistelee öljypakotteita

Euroopan komissio työstää parhaillaan kuudetta Venäjän-vastaista pakotepakettiaan. Paketti kohdistuisi tällä kertaa öljyyn, ja sen odotetaan valmistuvan aikaisintaan ensi viikolla.

Yksityiskohdat ovat edelleen auki sen suhteen, olisiko kyseessä öljyn tuontikielto, tuontitullien asettaminen vai esimerkiksi hintakatto.

Politico-lehden mukaan Saksa haluaisi öljypakotteisiin siirtymäajan. Myös Unkari on tähän asti suhtautunut nihkeästi öljyyn kohdistuviin rajoituksiin, sillä maan hallitus pelkää niiden vahingoittavan Unkarin taloutta.

Ranskassa talousministeri Bruno Le Maire on sitä mieltä, että öljypakotteet ovat paljon tärkeämpi ja vaikuttavampi keino painostaa Venäjää kuin kaasu.

”Yritämme vaikuttaa siihen, että eurooppalaiset kumppanimme lopettaisivat öljyn tuonnin Venäjältä”, Le Maire sanoi viime viikolla.

Ranskan viime viikonlopun presidentinvaalien lopputulos tarkoitti jatkuvuutta maan EU- ja energiapolitiikkaan. Toiselle kaudelle valittu Emmanuel Macron kannattaa kovaa linjaa Venäjän suhteen.

Venäjä vie ulkomaille päivittäin noin 4,7 miljoonaa barrelia raakaöljyä. Viennistä noin puolet suuntautuu Euroopan unioniin.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi hiljattain saksalaiselle Bild am Sonntag -lehdelle, että öljyn sisällyttäminen pakotteisiin vaatii ”fiksuja mekanismeja”.

”Ei saisi käydä niin, että Putin veloittaisi muilla markkinoilla korkeampia hintoja toimituksista, jotka muuten menisivät EU:hun.”



Source hyperlink

Leave a Reply

Your email address will not be published.